Etusivu / Videot / 292 crew – 6th

 

Leffan ulostulon kunniaksi Iina Niskanen haastatteli 292 crewin Anton Kiiskiä crewin kuulumisista ja leffan tekemisestä. 

Moi Anton, onnittelut 292 crewin kuudennen leffan julkaisemisesta – oli muuten kova leffa. Kerrotko vähän 292 Crewistä ja työnjaosta kuvaamisen ja editoinnin suhteen?
Moi ja kiitos paljon! 292 on perustettu vuonna 2011 Aapo Enqvistin ja Riko Rinnekankaan toimesta. Riko ei tuntenut Aapoa juuri ollenkaan tuolloin, mutta oli silti soittanut Aapolle kiinnostaisiko kuvata katusnoukkausta ja Aapo vastasi Kyllä.
Oltiin kaikki Vuokatin snoukkailu lukiossa tuolloin, josta homma sitten lähti liikkeelle.

Meitä oli ekassa 292CREW leffassa (Namllens Snelman) mukana Riko Rinnekangas, Ville Mustonen, Anton Kiiski, Aapo Enqvist, Tuomas Pohjonen, Nooa Risku, Rene Rinnekangas & Mikko Rehnberg.

Nyt vuonna 2017 mukana on noiden nimien lisäksi Tatu Toivanen, Joel Ahola & Santeri Uimonen.

6th on pääasiallisesti kuvattu mun ja Tensun (Tuukka Korhonen), toimesta. Tensu on taitava kuvaaja ja oli mukana monella meidän viimekauden reissulla. Tatu Toivanen vastaa valokuvauksesta.

Mä olen myös editoinut leffan ja vastaan tuotanollisista asioista myös crewissä.

Ensi-ilta järkättiin yhdessä Motaboissien kanssa ( Anton Stennab & Arttu Lahti) kanssa Ääniwallissa, jossa esitettiin myös heidän Motobois promo -leffa.

On siistiä tehdä kulttuuria ja tuoda tapahtumaan sellaista sisältöä mitä itse toivoisi tälläisissä tapahtumissa näkevän. Meillä oli enskarissa Sinne storen, Location Of louien ja Cloythingin supportaamat skedejamit (Mystery gap challenge), jossa jengi oli aivan sekopäänä liikenteessä.

Itse leffa näytettiin videoinstallaationa videotykeistä ja kuvaputki telkkareista yhtä aikaa, joten tila täyttyi lumilautailusta.
Musiikista vastasi Skooge Records (Anton Stennab, Julius Saari, Alex Boman) ja illan visuaaleista vastasi Vj Visuali (Sami Tas)

Enskarit oli kyllä erittäin fiilis tapahtuma kokonaisuudessaan, lisää näitä! Teitähän on iso liuta kovia laskijoita? Kun talvet tänä päivänä ovat mitä on, niin miten helppoa on saada vuonna 2017 katuleffa tehtyä? Vaatiko paljon reissuja vai onnistuiko kuvaaminen ihan kotikulmilla – säkin taidat nykyään asua Helsingissä?
Katuleffan kuvaus on aina ollut aika haastava ja aikaa vievää hommaä, mutta varsinkin Etelä-Suomessa spoteille ei lumitilanteen vuoksi usein ole asiaa. Se tarkoittaakin paljon tien päällä olemista ja matkustelua Suomen sisällä.
Leffa on myös toteutettu ilman sponsoreita, joten omakustanteen ollessa kyseessä se on toki rajoittanut paljon kuvaamisen ja reissaamisen määrää.

Mutta me rakastetaan tehdä sitä ja en voisi kuvitella parempaa nuoruuden vietto tapaa.
6th onkin syntynyt reissuista Ouluun, Kuopioon & Iisalmeen, sekä kolmen päivän reissusta Ruotsin Lappiin Riksgranseniin.

Snoukkareissut onneksi on yleensä niitä parhaita seikkailuja – tämä ainakin oma kokemukseni. Toivotaan ensi talveksi kuitenkin myös etelään paljon lunta! Kun teilläkin on tullut jo useita kovia leffoja ja rima on korkealla, niin onko se vielä ylitettävissä tai onko siihen edes tarvetta?
Tasoa voi ja pitää nostaa jatkuvasti. Tuotannollisesti pyrimme koko ajan tekemään parempaa jälkeä ja sitä voikin kehittää lähes loputtomiin asti. Toivottavasti saamme järjestettyä hommallemme budjettia kalustoon ja reissuihin, niin päästään näyttämään maailmalle mihin oikein pystytään!

Visioita on paljon ja näitä tulee ensi talvena näkymään!

Erittäin hienoa kuulla, niitä odotellessa! 292- crewin laskijoita tunnetaan myös lumilautailun ulkopuolella nykyisin mm. musiikki – ja kuvaushommista. Teitä voisi kutsua taiteelliseksi porukaksi monellakin tapaa. Haluatko kertoa näistä hommista lisää, ja uskotko, että lumilautailu on antanut inspiraatiota esimerkiksi sun kavaushommille?
292 tyypeistä on moni lähtenyt tekemään snoukkauksen ohella taiteellisia juttuja. Aapo tekee omaa musiikkiaan, nimellä Yung Hefe. Riko ja Rene soittavat omassa bändissä Kätfish. Joel tekee ja säveltää myös omaa musaa. Tatu rakensi mm. Oman skedehallin. Kaikilla koko crewistä on aika monia rautoja tulessa.

Kuvaushommat on lähtenyt itsellä skeittauksen ja snoukkauksen kautta, kun ne on aina oleellisesti olleet osa lajia. Hommat piti opetella oman käden kautta, kun rupesimme tekemään crewillä leffoja.

Oon aina fiilistellyt visuaalisia juttuja ja ehkä nyt tajunnut paremmin kanavan, miten omaa luovuutta pääsee purkamaan.
Sain viime talvena paljon inspiraatiota liikuvan kuvan tekemiseen ja rupesin miettimään kuvausasioita paljon enemmän ja ehkä jollain tavalla astuin visuaalisempaan maailmaan.

Lumilautailu ja skeittaus on vaikuttanut hommiin tosi paljon. Skede ja snoukkaleffoja on katsonut pienestä asti ja sielä on tullut valtava määrä vaikutteita. Yleisesti myös tässä elämäntyylissä kasvaneet, omaavat hieman omanlaisia ja erottuvia lähestymistapoja asioihin. Se onkin yksi suurimpia asioita, mikä ensimmäisenä tulee mieleen mitä on saanut irti.

Olisiko sulla konkarina heittää vinkkejä aloitteleville katulaskijoille? Minkälaisia juttuja kannattaa ottaa huomioon katuleffaa tekiessä?
Valokuvauksen ja videokuvauksen perusteet kannattaa opetella, niin ymmärtää paljon paremmin mitä on tekemässä. Kannattaa myös muistaa se, että homma ei ole niin laitteista kiinni vaan siitä mitä niillä tekee.
Spotit puretaan ja mestat jätetään siihen kuntoon, kuin tullessa. Näin pääsee jatkossakin kuvamaan. Nykyään somejen puskaradiot muistavat kovasti lumilautalijoita pahanteosta, joten tämä on erittäin hyvä muistaa varsinkin muiden snoukkaajien kannalta.

Älkää välittäkö säännöistä ja normeista. Näitä asioita tuli liikaa nuorempana kelattua katulaskemissa varsinkin spottien suhteen. Laskekaa siis sitä mitä huvittaa.
Tehkää asiat mieluummin omalla tyylillä, kuin kopioiden liikaa muita.
Jos joku inspiraatio tulee mieleen, niin toteuttakaa se!

Teksti: Iina Niskanen

Anton & Sane Kuva: Tatu Toivanen

 

 

 

Edellinen
Seuraava

Kommentit

kommenttia

 
Jaa tämä sivuShare on Facebook86