Etelästä katsottuna Himos on aina ollut yksi, ellei ensimmäinen, portti isompien keskusten maailmaan. Sen osuus Suomen lumilautailun ja parkkilaskemisen kehittymiselle on merkittävä, sillä Himos oli yksi ensimmäisiä paikkoja, jonne Helsingistä matkattiin legendaarisella ski bussilla kokemaan tuolihissejä ja maagista hiihtokeskuksen eri puolien välillä liikkuvaa yhteysbussia. Helsingin rautatieasemalta lähteneissä busseissa pyöri Satu Järvelät, Sebu Kuhlbergit, Tomi Toimiset ja kaikki muut freestyle-laskemisen ensimmäiset nimet, jotka lähtivät viemään ”temppuilua” maailmalle etunenässä. Aivan aluksi Himoksella ei ajalle tyypilliseen tyyliin ollut edes hyppyreitä, reileistä puhumattakaan. Keskusta laskettiin lähinnä kuin isoa parkkia. Varsinkin kaikki rinteiden reunoissa olevat ”rännit” olivat suosiossa – näistä harjoiteltiin ensimmäisiä asteita kohti lumilautailun tulevaisuutta.
Vuosien kuluessa Himoksen parkit ovat kokeneet monia vaiheita. Yleensä molemmilla puolilla keskusta on ollut oma parkkinsa ja parhaimmillaan half-pipejä on ollut jopa kaksi. Jossain vaiheessa parkkilaskun suurimman suosiopiikin jälkeen parkit jäivät vähän unohduksiin, ja keskukset alkoivat kehittää yhä enemmän perhetoimintaa. Parkkilasku koki kuitenkin vuosien varrella suuren muutoksen, kun aiemmin lähinnä teini-ikäisten harrastuksesta tuli paljon suuremman segmentin tekemistä.
Himoksen parkkikokonaisuutta lähdettiin kehittämään tulevaisuuden suuntaan vuosi sitten uusien tekijöiden myötä. Siitä haluttiin tehdä laadultaan Suomen parhaimpia ja sen haluttiin myös palvelevan uudenlaista laskija- ja käyttäjäkuntaa. Haastattelimme parkkitoiminnasta vastaavaa uutta parkkimanageria, Jarkko Westerholmia, Himoksen parkin kehittämisestä ja tulevaisuudesta.
Terve Jarkko, kerropas alkuun, miten Himoksen parkit ovat lähteneet muuttumaan ja kehittymään lähivuosina?
Voisi sanoa, että aika paljon on tapahtunut muutosta nyt reippaassa vuodessa jo, kun tultiin Himokselle rakentamaan parkit. Hommattu paljon uutta rautaa, boksit vaihtanut rinnettä, pohjoisrinteiden Mountain Dew -parkki on laajentunut sekä rakennettu oma parkkitiimi, joka rakentamisen lisäksi myös ylläpitää parkkeja.
Mitä on muuttunut tähän kauteen?
Isoin muutos tähän kauteen on varmasti, kun siirrettiin isot boksit Länsirinteiltä Pohjoisrinteille osaksi Mountain Dew -snowparkkia. Tällä siirrolla saatiin bokseille paljon parempi rinneprofiili. Samalla saatiin myös laajennettua parkin aluetta sekä tuotua pituutta lisää parkkiin. Nyt voidaan sanoa, että meiltä löytyy toimiva parkkikokonaisuus.
Minkälaista palautetta muutoksista on saatu?
Pohjoisen parkki aukaistaan lähiaikoina. Joten siitä ei olla keretty saamaan vielä palautetta muuta kuin ajatuksen tasolla on tykätty siitä, että isot boksit ja reilit löytyvät samasta parkista. Alkukauden lännen parkista on keritty saamaan positiivista palautetta kyllä, erityisesti uusi Z-mailbox -reili tuntuu olevan monen lempirauta.
Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmat?
Niitä on! Isoin haave olisi saada tehtyä Etelä- ja Keski-Suomeen sen kokoluokan parkkikokonaisuus, ettei niitä metsästävien tarvitsisi enää ihan aina lähteä laskemaan pohjoiseen asti.
Minkälaisilla eritasoisilla laskijaprofiileilla teillä ajatellaan parkkeja? Esimerkiksi junnu vs. pro-parkki)
Pyritään rakentamaan mahdollisimman monipuolinen parkki, jossa on helppo ja turvallinen polku kehittyä parkkilaskemisessa. Lähtökohtana on, että parkista pitää löytyä laskettavaa kaiken tasoisille laskijoille mahdollisimman paljon ja tarjota hyvät mahdollisuudet kehittymiseen. Nyt kun meidän isoin parkki saadaan auki pohjoisesta, niin samassa muutetaan Lännen parkki kokonaan junioreille / aloittelijoille suunnatuksi parkiksi. Pohjoisen parkki taas keskittyy pro-laskijoihin. Sillä puolella on tehty nyt isoja harppauksia aikaisempaan verrattuna ja haluttu suunnitella sellainen parkki, josta löytyy pro/aktiivi-parkkilaskijalle useita eri vaihtoehtoja laskulinjoihin, joita pystyy myös soveltamaan ristiin.
Onko teillä tiimissä sekä suksi- että lautapuolen laskijoita ja kuinka tärkeäksi koette huomioida kummankin ryhmän vähän erilaiset tarpeet?
Löytyy molempia. Aika lailla tasan on nyt suksilaskijoita ja lautailijoita parkkitiimissä. Tässäkin koitetaan pitää kultainen keskilinja. Suksilaskijat kertovat omia ideoitaan, ja me lautapuolella tuomme omia ideoitamme esiin. Niistä lähdetään työstämään suunnitelmia ja raksaamaan parkkeja. Himoksen parkeista löytyy meidän onneksemme hyvin tilaa, joten saadaan huomioitua molempien tarpeet.
Meidän porukkamme on aika tiivis, ja suurin osa tekijöistä onkin jo ollut mukana monta vuotta. Olemme tehneet parkkeja (muun muassa Laajavuoressa) yhdessä jo ennen Himokselle tuloakin. Tässä on hitsaannuttu aika hyvin yhteen vuosien varrella ja opittu löytämään hyvä yhteinen linja siihen, mitä suksipuolella halutaan ja mitä lautapuolella.
Lue lisää:
https://www.instagram.com/himosparkcrew
Teksti: Mikko Kempas
.gif)