Pahoitteluni siitä, että edellisestä päivityksestä on ehtinyt vierähtää jo tovi. Paljon on ehtinyt tapahtua viimeisen merkinnän jälkeen, on paleltu, sairastettu, suhattu puuterissa, viihdytetty yleisöä reiliskaboissa ja kiroiltu katuspoteilla. Whistler on tarjonnut parastaan: mehevän 30 sentin dumpin, droppeja, linjoja isoilla vuorilla, katureilejä ja parkkikiekkaa.
Whistlerissä vietetyt ensimmäiset päivät (tai ehkä ennemminkin yöt) olivat karu kokemus. Kuten edellisessä päivityksessä uhkailin, majailimme alkuun ensimmäiset neljä yötä Jessen asuntoautossa, joka ei majoitusvaihtoehtona ole ihan viiden tähden tasoa. Lisäksi talvi on tänä vuonna ollut täällä päin poikkeuksellisen kylmä ja luminen. Lämpötila on inversion seurauksena pudonnut laaksossakin -20 tuntumaan.
Ensimmäisenä yönä auton kaasulämmittimien huutaessa hunajaa propaani yllättäen loppui joskus aamuyöstä. Heräsin hampaiden kalinaan – tuplamakuupussi, kaksi vilttiä ja täysi lumilautavarustus ei pystynyt pelastamaan tilannetta vesikanisterinkin jäätyessä auton sisällä. Onneksi apu oli aamulla lähellä: majailimme kaksi ensimmäistä yötä uimahallin parkkipaikalla, josta pääsi ensimmäiseksi saunan lämpöön sulattelemaan jäätyneet jäsenet.
Jessen kaltaisen lainsuojattoman karavaanarin elämä on jatkuvaa esivallan ja parkkipirkon pakoilua, joten kovin pitkään asuntoauto ei päässyt koskaan laakereillaan lepäilemään. Karavaanimme taisi vaihtaa majapaikkaansa useammin kuin me kalsareita.
Totaalisen jäätymisen seurauksena oli tietysti vain luonnollista, että varsin ärhäkkä räkätauti puski päälle molemmille.
Laskimme kaksi ensimmäistä päivää Whistlerissä ja Squamishissa (kylä 40km Whistleristä etelään) katuspotteja sekavassa, mutta sitäkin motivoituneemmassa seurueessa. Mukana oli Jessen ja allekirjoittaneen lisäksi vajaa kymmenen kanadalaista, yksi ylivilkas aussi ja puolenkymmentä kameraa.
Hommassa oli kokoajan rehellinen tekemisen meininki, ja on kyllä pakko fiilistellä helponnäköistä, kulmikasta skedehenkistä tyyliä, millä valtaosa länsirannikon reilirotista kaiteita kurittaa. Kahden päivän aikana vedetyt spotit tarjosivat monennäköisiä mahdollisuuksia, ja todistusaineistoa ländätyistä jutuista on bongattavissa mm. tulevasta Rodeosta ja Snackbreakin seuraavasta leffasta.
Seuraavassa päivityksessä on luvassa lisää tarinaa Whistlerin arjesta nyt kun lisää Snackbreakin laskijoita on alkanut saapua mestoille. Laku kuittaa.