Laskettelukeskukset

Vuokatti Freestyle Park

Kävimme tutustumassa Etelä-Suomestä käsin katsottuna ”keskimatkan” keskuksia edustavaan Vuokattiin. Keskimatkan keskus siksi, että ajattelemme tämän nyt kylmästi etelästä käsin – Vuokatti ei ole aivan vielä pohjoisessa, vaan sinne on varsin inhimillinen 6,5h ajomatka Helsingistä. Ollaan siis kaukana Lapin isoimpien keskusten ajotuntilukemista etelästä katsottuna. Olimme paikalla varsin lopputalvesta, itseasiassa keskus sulkeutui seuraavalla viikolla, joka oli jopa sääli, sillä rinteet olivat aivan 6/5 mintissä kunnossa. Toisaalta tämän toki ymmärtää, sillä parkissa oli varsin tyhjää. Jos siis loppukauden tyhjän parkin sessaaminen kiinnostaa porukalla niin Vuokatille iso suositus. Mutta mitä sieltä sitten löytyi parkkilaskijoille?

Vuokatin varsinainen parkki, Freestyle Park, oli Vuokatissa vähänkään enempää laskeneille tällä kertaa ”se” juttu. Porukkamme parkin suhteen aloittelijataustainenkin (Laskee pääsääntöisesti Talman takaparkkia) osa viihtyi varsin hyvin itse Freestyle Parkissa. Helpommissa parkeissa ei käyty kun nopeasti kääntymässä, mutta jos olisimme liikkeellä tänä kautena saattaisi asiassa olla muutos.

Seniorryhmän junior vahvistus – Rainbow fiffe.

Uutta kaudelle 23-24

Parkkikokonaisuuteen on tulossa muutos kaudelle 23-24. Kids-slopestyle siirtyy länsirinteille, johon on tulossa aloitteleville parkkilaskijoille turvallinen sopivalla vauhdilla laskettava parkki, jossa hyppyrit (2-3m) ovat turvallisia ja reilit helppoja. Tulossa siis leveämpiä pressejä sekä helppoa muoviputkea ensimmäisiin askeleisiin parkin laskemisessa. Nämä olivat nyt meidän paikalla käydessä Freestyle-parkin reililinjalla, ylhäältä katsottuna vasemmalla. Tämä siirto mahdollistaa Freestyle-parkkiin hiukan isompien hyppyreiden rakentamisen ja näin ollen palvelemaan porrastetusti kaikkia asiakkaita. Lisäksi Freestyle-parkkin alaosaan jää hyvin tilaa monipuoliselle reilikattaukselle, joka tulee koostumaan helposta presseistä sekä muoviputkista aina haasteellisimpiin metallireileihin asti. Alaosan hyppyrit tullaan porrastamaan lentomatkan ja heiton mukaan niin että pienin on 4-5m, keskikokoinen 7-8m ja iso 10-11m.

Freestyle parkissa oli kumminkin suhteellisen alkeistasolla olevalle laskijalle koko matkalta tekemistä (keskikohdan isoa Majuri-hyppyriä lukuunottamatta), varsinkin reilien parissa. Ihan pieniä hyppyreitä ei näin loppukaudesta enää löytynyt, mutta ei pienen hyppyrinlinjan nokatkaan mahdottomia olleet, edes senioreille. (4-5m).

Majuri oli itselleni siitä kiva, että laskiessani lähinnä etelän parkeissa ei tällainen kovimpien vauhtien hyppyri ole itselleni kovin tuttu ympäristö. Väliä oli kumminkin aika lailla ja lähestymisvauhdit olivat Talman takajättiinkin verrattuna varsin kovat. Nokka oli kumminkin todella rauhallinen ja pienestä pystyi testaamaan vauhteja ja hyppäämään aluksi kummun kautta. Lentorata ei noussut niin ylös että se olisi jysäyttänyt juurikaan kumpuun. Isomman nokan profiili ja pituus oli suunnilleen samanlainen, mutta korkeampi nokka näytti tarjoavan korkeamman lentoradan ollen silti suhteellisen turvallisen näköinen. Tarjolla oli siis totuttelua ennen kaikkea vauhtiin ja isoon ilmaan suhteellisen turvallisesti.

Ison hyppyrin jälkeen tuli erittäin hauska quarter-roller-kumpu. Metodi, tottakai.

Kommentteja Vuokatin parkkitarjonnasta

Yksi ryhmämme jäseniä, 23 vuoden tauon jälkeen laskemisen uudelleen aloittanut, Daniel Suominen analysoi mitä kaipaa nykyään laskemiselta ja sitä kautta parkilta: ”yksi tavoiteeni on löytää hyvä tasapaino turvallisen laskemisen ja itsensä ylittämisen rajamaastosta, sillä uuden tai vaikeamman tempun onnistuminen on parhaimpia tunteita erityisesti silloin, kun laskukaverit on mukana kokemassa samaa hetkeä. Silti loukkaantumisia haluaa välttää niin paljon kuin mahdollista, koska toimintakyky on tärkeää säilyttää elämän muita velvollisuuksia silmällä pitäen ja tietenkin siksi, että toipumisajat ovat moninkertaisia verrattuna nuoruudessa koettuihin tapaturmiin. Kolmas tärkeä tavoite on hauskanpito. Laskeminen ei saisi tuntua suorittamiselta, vaan matalan kynnyksen aktiviteetilta, josta kuitenkin saa sopivasti haastetta, adrenaliinia ja onnistumisen tunteita. – Näihin Vuokatin parkki vastasi hyvin. Haastoi, mutta turvallisesti: Kaiken kaikkiaan Vuokatin parkki oli itselle ehdottomasti kauden parhaimmasta päästä. Siitä huomasi, että sen käyttäjiä arvostettiin, joka näkyi hyvästä selkeästi asiantuntevasta suunnittelusta ja hyvin panostetusta ylläpidosta aivan viimeisen päivän viimeisiin hetkiin asti. Kun ensikauden laskureissuja suunnittelee, on Vuokatti ehdottomasti valmiiksi listoilla hyvän parkkitarjonnan suhteen.”

Yhteenveto

Freestyle Park on hyvin keskeisessä sijainnissa ja palvelut löytyvät heti parkin alapäästä. Näin siirtymisiin ja säätöön ei tuhlaudu aikaa vaan parkin tunnelmasta voi hyvin nauttia kevätauringossa vaikka terassilta meininkiä katsellen. Ruokatarjonta oli ok, testiryhmä oli varsin tyytyväinen keittolounaisiin, pizzoihin ja hampurilaisiin – perus rinneravintolasettiä, mutta hyvällä tasolla olevaa sellaista. Majoitusta löytyi näin loppukaudesta suhteellisen edullisesti aivan rinteen vierestä. Kaiken kaikkiaan jos helppo ja vähän rauhallisempi parkkireissu kaveriporukalla kiinnostaa niin Vuokatille ehdoton suositus.

Soul Vuokatti

Vuokatin parkkilaskemisen sydämenä toimii myös Simo Suopankin vetämä Soul Vuokatti -seura. Soul Vuokatti tuo paikalle tapahtumua, seuratoimintaa ja treenejä. Kevätaikaan seura pitikin kivasti huolta parkin ylläpidosta parkkicrewin ohella kun treenejä vetävä Simo kävi fiksailemassa paikkoja ja veti seuralaisia kelkalla parkin alaosaa ylös.

Parkin alaosa – oikealla hyppyrilinja + 3 slopestyle reilikumpua ja vasemmalla tulevaisuudessa yhä parempi reililinja. Kuten kuvasta näkyy parkki on varsin ytimessä.
Vauhdinotto kohti isoa ”Majuria”. Kovista vauhdeista huolimatta hyppyrin lentorata oli turvallinen ja varsinkin pienemmästä nokasta voi hypätä kumpuunkin vauhteja koko ajan kasvattaen. Hyvä ja turvallinen tapa päästä isomman hyppyrin makuun. Hyppyrit jakavat parkin ylä- ja alaosaan. Hyppyrit pystyy kiertämään myös oikealta, mutta selkeästi nämä hyppyrit tekevät muutoksen parkin muuhun laskurytmiin. Hyppyrin jälkeinen mutka aidassa on ollut suunnitelmissa suoristaa maatöillä suoraksi jolloin ajolinja muuttuisi yhtäjaksoisemmaksi alhaalta ylös.
Yläosan pitkä reili. Perushyvää suorittamista parkkitiimiltä, varsin toimiva. Jos jotain saisi toivoa niin leveämpiä nokkia.
Testiryhmä suorittaa. Kuva: Tomi Vatilo
Täysin nollasta viime kauden alussa aloittanut Kati uskaltautui hyppäämään fiftareita tähän tuubiin ja vieläpä paino tuubin päällä, eikä sivulle varastaen kuten ohuemmissa tuubeissa on usein tapana parkkialoittelijoilla tehdä. Hyvin voi siis parkkilaskemisen ja laskemisen aloittaa myös muutenkin kun teininä kun on sopivia harjoitusolosuhteita. Kuva: Tomi Vatilo.
Muunkin senior-testiryhmän suosikiksi muodostui jälleen kaikista Skione-parkeista tuttu paksu pyöreä putki. Turvallinen, mutta tuntuma vastaa ”oikeaa” reiliä paljon enemmän kun pressi. Sanotaan nyt taas kerran: Näitä joka junnu- ja seniorparkkiin. Tässä moni kokeili ensimmäistä kertaa monta uutta temppua. Mm. fs board ja lipslide tuli avattua tässä senioriryhmälle.
Vuokatti on pohjoisessa, mutta ei niin kaukana kun pohjoisen vakiot. Kävimme tutustumassa mitä tarjontaa Ski Onen pohjoisin keskus
Vuokatissa Soul Vuokatti järjestää paljon matalan kynnyksen rinnetapahtumia, missä paikalliset pääsevät sessaamaan yhdessä ja yrittämään parastaan. Kuvassa sessarit S-reilillä.
Pienillä teoilla saadaan paljon aikaan. ”Karsinoitu” sisäänmeno parkissa on vähentänyt aivan aloittelijoiden eksymistä parkkiin. Kamat on kumminkin sen verran isot, että jonkinlainen parkkikokemus on ihan hyvästä, eikä aivan ensimmäistä kertaa suksille olevan ensikertalaisen kannata tänne vielä heti suunnata vaan aloittaa vähän helpommasta.
Kolmas kumpu yhdessä kuvassa. Vaihtelua löytyy helposta vaikeampaan.
Perustuubia. Nämä toimii ihan kaikille. Riittävän helppoja perustemppuihin, mutta hyviä myös vaikeampien treenaamiseen. Tätä pystyi kivasti vetämään myös sivusta.
Rainbow on klassikko. Lipslide siihen on myös klassikko. Allekirjoittanut vauhdissa. Kuva: Tomi Vatilo.
Klassinen S. Varsin hyvällä muodolla oleva ja riittävän haastava vastus.
Alaosan settiä. Tämä oli todella hyvä. Alkuun 2 hyppyriä ja sitten kolme vauhdikasta reiliä. Aika slopestyle-henkinen – 3. ja 4. kummun reiliä sai vetää aika vauhdilla, mutta molemmat setupit oli varsin toimivia. Tässä osassa rinteen profiili on todella hyvä, vähän vauhtien kanssa oli näin keväästä ongelmia, mutta näitähän aina tulee ja paremmalla lumella hyppyrit oli varsin makoisat. Isommalta puolelta sai jo varsin hyvät ilmat ja ilma-aikaa oli riittävästi muuhunkin kun femmaan.
Alimman kummun perushänkkä loppuun. Varsin hyvä tuplaputkella oleva perusreili.
Alaosan ylhäältä katsottuna vasemmassa laidassa meni helpohko pressilinja. Tämän paikalle oli tarkoitus ensikaudelle vaihtaa vähän vaikeampaa reiliä ja siirtää pressiä osittain Kids Slopestyleen Länsirinteille, jolloin parkin alaosassa olisi hyppyrilinja ja pyöreämpää putkea. Senioriosastolle nämä maistuivat aivan hyvin, mutta tosiaan ehkä parkin käyttäjäprofiilia ajatellen pyöreät putket ja kapeammat pressit toimisi tässä kohtaa parkkia paremmin.
Myös ankkurihissillä pääsee parkille – mikä helpottaa ruuhkia – mutta nousu on sen verran pitkä, että ei sitä ankkurilla kovin mielellään vetele. Onneksi tuoli toimii ja vie helposti huipulle, mutta ankkuri toimii hyvänä backuppina.
Seniors goes quarter. Vauhti vähän jännittää mutta kevätsohjo pelastaa. Ville fs ollie.

Teksti: Mikko Kempas

Kuvat: Mikko Kempas, Tomi Vatilo

Edellinen
Seuraava

Kommentit

kommenttia