Sade ropisee auton katossa ja ikkunat ovat huurussa kun herään, kaikki on hieman kosteaa. Nousen makuupusista, peittokasan alta, vedän kumpparit jalkaan ja lompsin leirintäalueen märän nurmikon poikki vessaan. Paluumatkalla haen kuivaushuoneesta vaatteita, siellä leijuva haju meinaa tyrmätä minut joka kerta. Eiliset sukat ja hanskat ovat edelleen märät, onneksi toissapäiväiset ovat jo kuivuneet. Olen ensimmäisten joukossa hereillä, joten saan laskukenkien sisäkengät kuivuriin.
Menen luvatta yhteen leirintäalueen mökeistä, jonka tiedän olevan tyhjillään ja laitan aamukahvin porisemaan, sekä puhelimen lataukseen. Tähyilen leirintäalueelle, jossa on arviolta 30 kaltaistani hiihtopummia, josko joku olisi jo hereillä ja sen näköisenä, että olisi lähdössä pikkuhiljaa ylös vuorelle. Naapurimökkiin tulleet suksijat näyttävät melko valmiilta, menen kysymään saisinko heiltä kyydin ylös. Saan vastaukseksi hämmentyneen ujon hymyn ja nyökkäyksen. Toki pääsisin ylös asumassani pakettiautossa, mutta haluan säästää rahaa ja luontoa bensakuluissa.
Vietän kesää Norjan länsirannikolla Folgefonnan jäätikön juurella, leirintäalueella pakettiautossa. Täällä meri ja vuoret kohtaavat, vettä tulee taivaalta ajoittain paljon. Sateen kanssa pärjää vielä hyvin, mutta saakelin sankka sumu tekee laskemisen välillä lähes mahdottomaksi. Sumu on voi olla niin sankka, ettei edes reilejä näe haikata. Kuten vuorilla on tapana, sää saattaa vaihdella nopeastikin, joten laskijat usein viettävät toiveikkaina aikaa rinnekahvilassa, odotellen sään mahdollista kirkastumista. On todella turhauttavaa, kun lumi ja parkki ovat mahdottoman hyviä, mutta sumun vuoksi ei vain näe laskea lainkaan. Kahvilassa repeää riemu ja kaikki ponnahtavat samanaikasesti ylös, kun sumu väistyy auringon tieltä. Näinä hetkinä parkki tuntuu erityisen hyvältä ja lapsenomainen riemu valtaa mielen, kun parkkia pääsee tykittelemään täysillä.
Parkki on tänäkin vuonna pitkä ja monipuolinen. Raniin mahtuu perushänkkiä, kinkki, muoviputkia, spine, korneri, pieni qp ja hyndiä. Lisäksi jäätikön muodot ja taitavat kissakuskit ovat mahdollistaneet valtavan määrän eri side hittejä matkan varrelle. Riemu on valtava.
Tuuli ja sade kuitenkin tekevät omat tepposensa lumelle, ja tämän vuoksi parkin set up muuttuu kesän aikana usein. Ajoittainen kova tuuli toimii hiustenkuivaajan tavoin ja edellisenä päivänä laitetut reilit voivat yön aikana kaatua lähes kokonaan. Motivoituneet sheippaajat pitävät kuitenkin huolta, että parkki pysyy kunnossa. Parkkitiimin Stian Karlsten haluaa rakentaa parkista hyvän täysin itsekkäistä syistä, sillä hän haluaa itsekin laskea hyvää parkkia.
Elorannan Joonas vilkuttaa kahvilan terassilta iloisena, on hauska ottaa muutama kiekka yhdessä. Joonas haluaa laskea snake runia, joka erkanee parkin sivusta. Se on muodostunut loska lumessa erittäin hyväksi ja ainut vaihtoehto on laskea sitä täysillä. Etenkin sumuisella flätti valolla radasta tulee erityisen hauska/haastava, kun seuraavaan mutkaan saakka ei aina näe.
Norjalaisten snoukkatiimien Muchroom Crew:n & Bad Plans:in järjestämässä reilikisassa nähtiin äärimmäisen kovatasoista tykitystä erikoishärveleihin. Set up oli haastava ja mielikuvitusta sen rakentamiseen oli käytetty. Esimerkiksi flat-down-flat-up-flat rale hänkäksi laitettuna tarjosi laskijoille haastetta. Keli ei tietenkään noin kolmekymmentä osallistujaa höllinyt, mutta silti jengi innostui sumussa puskemaan reileihin älyttömyyksiä. Markus Rustad korjasi potin tykittelemällä mitä älyttömämpiä temppuja ja vaihtoja reileihin, piti käydä jälkeenpäin mieheltä kysymässä, että kumminko päin tämä laskee. Hirviö hänkkään täydellisesti lukotetut fs board ja bs lip olikin tehty switchistä.
Katso kisojen videokooste TÄSTÄ https://vimeo.com/224859272
Myös snake runilla nähtiin kisatunnelmaa Muchroom Crew:n järjestäessä Banked Shalom vauhtiajoissa. Tällä kertaa kelikin hölli ja paikalla näkyi isoja hymyjä. Rata oli tehty nopeaksi, mutta tällä kertaa sitä ei voinut laskea täysillä, koska edellisenä yönä uudelleen rakennettu rata, ei kisapäivänä ollut vielä tarpeeksi muotoutunut ja liian kova vauhti johti armotta ulosajoon. Loppuvastuksena juuri ennen maaliviivaa oli muutaman metrin krokotiili gab. Laskijat saivat yhden karsinta laskun, josta parhaat pääsivät finaaliin. Lisähaasteena oli, mikäli ranilla teki takavoltin, sai omasta ajasta puolitoista sekuntia pois. Kuuleman mukaan eräällä ranilla nähtiin kaksikin taka jykää, mutta allekirjoittaneen suosikki oli erästä yritystä seurannut nosen tökkääminen krokotiili gabiin, josta seurasi puolestaan laskijan maaliviivan ylitys vatsallaan supermies asennossa nauraen. Markus Rustad vei tämänkin kisan. Ehkä ensi vuonna myös naisten sarjan voittajat julkaistaan somessa…
Laskupäivien jälkeen leirintäalueen kuivaushuoneessa vallitsee entistäkin kammottavampi haju ja kamoja on välillä vaikea saada mahtumaan kuivausnarulle. Leirintäalue-elämä palauttaa elämän perusasioiden äärelle, kun ruuan valmistus, vessassa- ja suihkussa käynti, sekä sähkön saanti vaatii oman eforttinsa joka kerta.
Leirintäalueella kun ei ole keittiötä, täytyy ruoka valmistaa trangialla. Se ottaa oman aikansa, mutta ruoka maistuu mahdottoman hyvältä ulkona, kun sen valmistumista on joutunut odottelemaan. Vegaaniruoka valmistuu onneksi liharuokia nopeammin, eikä kypsyydestä tarvitse murehtia, sillä hieman raaoissa vihanneksissa on vain enemmän ravinteita jäljellä. Toki esim. perunani syön mieluummin pehmeämpänä, joten leikkaan ne pienemmiksi paloiksi, jotta ne kypsyvät nopeammin. Artikkelin lopussa ohje yhteen suosikki aterioistani, jonka valmistaminen sujuu trangialla puolessa tunnissa.
Koska leirintäalueella ei keittiön lisäksi myöskään ole pesukonetta, on hygienian huolettomuus noussut uudelle tasolle. Vaatteita ei huvita vaihtaa joka päivä, sillä pyykinpesu, tai lähinnä pyykin kuivaaminen, on hankalaa. Vaatteet voi kuivata joko kuivaushuoneessa, jonka jälkeen niistä todennäköisesti tulisi homeisen juuston hajuisia tai ulkona, jossa on jatkuvasti kosteaa. Lisäksi leirintäalueen äärellä toimivat maatilat lannoittavat peltojaan usein, joka toisi oman pikantin lisätuoksunsa pyykkeihin…
Lainatakseni ystävääni Jesse Greeriä ”Oh all those things we do for snowboarding.”
Teksti: Siv Knudsen Kuvat: Chris Baldry
Pyysimme Siviltä vielä kokeneena kasvissyöjänä ja maailmanmatkaajana vinkin helpolle kasvis-retkilounalle.
Riisi-kasvis seos (miten näitä nimetään?) kahdelle
Trangialla valmistuu melko helposti riisiruoat, riisi vain kiehumaan ja sillä välin leikkaa lisukkeet valmiiksi. Tässä maittavan riisi-vihannes seoksen ohje. Valmistaessani tätä, paikalle saapui reilu parikymppinen Norjalainen sukseilija vaihtamaan kuulumisia ja seuraamaan ruoanlaittoani. Seuraavana päivänä hän kysyi hieman ujosti, voisinko tehdä hänelle vegaaniruokaa, kun se oli näyttänyt niin hyvältä edellispäivänä. Suostuin toki kernaasti. Näin samaista tyyppiä muutamia viikkoja myöhemmin, ja hän kertoi alkaneensa pitämään yhden kasvisruoka päivän viikossa. Tulin tästä hyvin onnelliseksi.riisiä (mieluusti täysjyvä, mutta kaupassa kannattaa kiinnittää huomiota, ettei osta trangialle sellaista, joka valmistuu yli puoli tuntia)
(puna)sipuli ja maun mukaan purjoa ja valkosipulia
puolikas keskikokoinen munakoiso
puolikas keskikokoinen kukka- tai parsakaali
7cm pala kesäkurpitsaa
iso porkkana
kikherneitä purkki
suolaa, öljyä, (tummaa) soijakastiketta ja sweet chili kastiketta
halutessasi voit lisätä annoksen päälle suolattuja cashew pähkinöitä tai suolapähkinöitä
ja muista, reseptit ovat suuntaa antavia. Kasviksia voi korvata eri kasviksilla ja kikherneiden tilalle voi laittaa vaikka papuja tai sokeriherneen palkoja tms.
Valmista riisi ohjeen mukaan, laita se kiehumaan trangialle. Aseta trangian paistinpannu riisille kanneksi. Pese kaikki kasvikset huolella, torjunta-aine jäämät eivät elimistöä helli. Leikkaa sipuli(t) ja heitä ne pannulle. Kasvikset eivät tässä vielä pannulla varsinaisesti kypsy, mutta saapahan ne valmiiksi pannulle.
Leikkaa munakoiso paloiksi, mitä pienemmiksi kasvikset leikkaat, sen nopeammin ne kypsyvät. Parhaan tuloksen munakoisosta saat, kun paistat sen ensin runsaassa öljyssä sipulien ja suolan kera. Tällä välin leikkaa parsakaali, porkkana ja kesäkurpitsa paloiksi.
Sekoita riisiä välillä, kun se on kypsä, ota kattila trangialta pois ja aseta pannu trangialle.
Kun munakoiso on pehmennyt, lisää parsakaali, porkkana ja kesäkurpitsa pannulle. Lisää tarvittaessa öljyä ja yrttisuolaa. Paistele tovi, kun parsakaali on alkanut pehmetä, lisää huuhdotut kikkherneet pannulle. Lisää soijakastiketta ja loraus sweet chili -kastiketta pannulle, pyörittele kasvikset ja soosit sekaisin pannulle. Paistele, kunnes ovat kypsiä. Lisää pähkinät ruuan päälle. Nauti ruuasta namsssss…..!
.gif)