The Original Free’kend, Pyhätunturi, 30.3.-2.4.2017

Kolmisen viikkoa ennen H-hetkeä kävi ilmi, että Rodeon toimituksella olisi paikka vapaana Pyhän Original Free’kendille. Yllättäen sain järjestettyä töistä lomaa ja pääsin reissuun hankkimaan ensikosketusta Pyhätunturiin. ”Joo, totta kai osallistun kisoihin”, totesin tietämättä sen kummemmin, mistä vapaalaskukisoissa on kyse.

Paukkureppu — Iltatapahtumissa oli mm. tuote-esittelyitä. Tässä demotaan paukkureppua, joka toimii useamman käyttökerran ilman patruunan vaihtoa

Torstaina saavuttiin sen verran myöhään tunturiin, että vapaalaskuklinikat oli jo pidetty. Niitä onneksi oli tarjolla vielä perjantainakin ja ohjaajiksi oli koottu alan konkareista mm. Jenni Kaipainen, Jussi Hynninen, Jussi Räsänen ja Jani Johansén. Olimme Mikon kanssa ilmoittautuneet mukaan metsälaskusessareille, joissa saimme varsin kattavan pikatutustumisen lähioffareihin. Pyhän erittäin vaihteleva maasto teki välittömästi suuren vaikutuksen.

pyhä_uudet — Metsälaskusessarit käynnissä. Jani Johansén esittelee paikkoja.

Iltapäivä aloitettiin viikonlopun ensimmäisellä varsinaisella kilpailuosuudella, Salomon Joker Ridellä. Laskettavana oli hauska rata, joka sisälsi bumppeja, rinteen ulkopuolelle sijoitettuja käännöksiä ja lisää bumppeja. Ensin karsittiin aika-ajoin ja sitten päästettiin kilpailijat kaksi kerrallaan radalle. Tässä vaiheessa samaan aikaan järjestetyn Junior Free’kendin suosio tuli selväksi. Junnulaskijoita oli suurin piirtein saman verran kuin muita osallistujia yhteensä. Finaalipaikasta taistellessa huomasin ihmetteleväni onko oikein laskea näin härskisti. Kilpailijaminässäni on nähtävästi vielä hiomista. Menetin kärkipaikan radan jyrkällä osuudella joko laskuvirheeseen tai heel dragiin. Ei paljon naurata Koruan kurvailuvideot, kun kengän koko on US13. Suksisarjassa nähtiin, miten puolikas rata on mahdollista tulla alas yhdelläkin suksella.

pyhä_uudet-5 — Salomon Joker Ride käynnissä.

Alkuillasta pidettiin myös Atomic Poker Rando, jonka jätin suosiolla väliin. Sen sijaan lähdimme Simo Vilhusen ja Teemu Kuisman opastamana Saunakurulle tutkimaan spotteja.

Lauantaina Aittakurussa mitattiin varsinainen vaapalaskutaito Haglöfs Freeride-kilpailun merkeissä. Aikuisten jäädessä katsomoon, pistivät junnu free’kendin nuoret ja nälkäiset täyden hulinan päälle. Nuorella innolla suoritettuja kolmosia, droppeja, kontrollia, vauhtia ja vaarantunnetta. Juniorit olivat poikkeuksetta suksilla matkassa, jopa lautansa aiemmin takamaastoon kadottanut Lina pisteli kyselemättä kurua alas suksilla. Vapaalaskun tulevaisuus on turvattu pitkäksi aikaa jos puoletkin heistä jatkaa lajin parissa. Lautakin löysi lopulta takaisin omistajalleen, kiitos erään ahkeran randoilijan.

Itse en ollut koskaan kyseisessä kurussa laskenut, joten yritin alhaalta käsin miettiä linjaa mahdollisimman hyvin ja merkkasin mieleeni jyrkänteelle pudottautumisen merkiksi toisiaan vasten nojaavat puut. Lumilautapuolen vapaalaskukisoista taustaa omaavalta Niklakselta olin jo aiemmin kysellyt, miten tätä hommaa tuomaroidaan ja saanut muutaman hyvän neuvon: pidä lasku hallussa, älä pysähdy, äläkä epäröi jyrkälle osalle tultaessa. Omaa laskuvuoroa odotellessa kisajännitys saavutti huippunsa, mutta ehdin kyllä harmitella, etten päässyt seuraamaan naisten ja telemark-hiihtäjien sarjoja. Naisissa laskeneet Linn ja Anja olivat Free’kend-historian ensimmäiset kansainväliset osallistujat.

Omassa laskussa pyrin lähinnä suhteuttamaan riskit ja kokemuksen puutteen. Tavoitteenani oli alun puiden jälkeen lähteä kaartamaan oikealle ja sen jälkeen sujahtaa puun ja kallion väliin jäävästä ”neulansilmästä” parhaalla mahdollisessa Rocket Reaves -imitaatiolla.. Tajuttuani seinän todellisen jyrkkyyden ja linjani varrella olevat muodot, oli loppu pelkkää turistin selviytymistä. Jossain kohtaa karahti hieman kiville ja heilahdin pään kautta ympäri. Lasku ei pahemmin tainnut siitä pysähtyä, mutta missasin vasemman käännöksen ja heitin hyvästit linjani huippukohdalle. Nöyränä alas ja katsomoon ihmettelemään, kun kokeneemmat näyttivät miten seinää lasketaan. Kyselemättä kivikkojen yli näytti olevan päivän teema.

pyhä_freekend-13 — Allekirjoittanut yrittää selvitä laskustaan pystyssä alas.

pyhä_freekend-17 — Voittaja Niklas Hollsten löytää kokemuksella pahimmat neulansilmät.

Kisaa loppuun katsoessa mietin, että olisi hienoa nähdä laajempikin joukko lumilautailijoita mukana. Tässä kun on kahtena talvena tullut Banked slalomeissa kierrettyä ja uskoisin, että ainakin sille jengille tämä tapahtuma olisi erittäin otollinen. Ensikertalaiselle Free’kend näyttäytyi ennen kaikkea laskutapahtumana, välineeseen katsomatta ja tunsin oloni erittäin tervetulleeksi.

pyhä_freekend-6 — Tunnelma kisoissa oli mitä parhain.

Sunnuntai-iltana kohtaan hotellin saunan pukuhuoneessa iäkkäämmän herrasmiehen. Hän kyselee hiukan mitä viikonlopun kisoissa tehtiin. Lyhyen kuvaukseni jälkeen hän alkaa kertoa siitä, miten lähipiiri oli epäillyt miehen olleen aikanaan jo liian vanha aloittamaan lumilautailua. Kuulemma liian vaarallista. ”Aina pitää itseään hiukan haastaa. Ei sitä pelkkää laskemista jaksa, tykkään hyppiä hyppyreistä”, toteaa papparainen ja nyökkäilen ihmetellen. Tämän jälkeen kuulen kertomuksia hänen sirkushistoriastaan ja muusta hurjapäisyydestä. On kuulemma periytynyt tyttärellekin. Erittäin inspiroiva ote elämään.

Teksti: Samuli Peurala Kuvat: Mikko Kempas

Lue lisää vapaalaskusta Pyhällä TÄSTÄ

Kuvat Haglöfs Freeridestä