PCP porukan uusin leffa (Itse leffa löytyy TÄÄLTÄ) In Operation näki päivänvalonsa ja olipa kyseessä sen verran hyvä pätkä, notta lienee paikallaan vähän kysellä tarkemmin meiningeistä. Haastattelussa Jopi eli Joel Pircklen!
Teksti: Siv Knudsen Kuvat: Roni Järvensivu
Siv: Teitte TAAS oikein hyvän katu-laskuleffan! Mitkäs omat fiilikset leffasta, sen tekemisestä ja lopputulemasta?
Jopi: Mulla on meidän elokuvasta tosi hyvät fiilikset! Snibu (Jonathan Begley) on editoinu sen ja ollu siinä koko leffassa muutenki sellasena priimusmoottorina. Ite ehkä sen takia enemmän ulkopuolisin silmin, pystyny nyt tarkastelemaan tätä nyt. Snibu teki tosi ison duunin tässä syksyllä sen kanssa! Kyllä tää ehkä on meidän paras leffa tähän mennessä.
S: Miksi paras?
J: Haha nooo kaikki on saanu itestään tosi paljon irti. Oli niin hyvä lumitalvi viime talvena, et oli tosi paljon vanhoja alkuperäsiä PCP-porukan frendejä mukana spoteilla. Sai jotenki itestään enemmän irti, kun oli se oma porukka siinä ympärillä ja kasassa pitkästä aikaa!
S: Fiilistelin todella paljon Damonin “I’m back” klippiä! Samoin Ronin bs fiftaria siihen kinkkiin, oli hyvä shotti!
J: Roni ei ollu yhtään tyytyväinen siihen shottiin ite, vaikka me yritettiin sanoo, et sehän on just hyvä!
S: Tunnistan tuon täysin, kun itse on niin hullun kriittinen omasta tekemisestään. Pitäis ehottomasti opetella olla enemmän lempeämpi itseään- ja tekemistään kohtaan!
J: No jep. Aina iteki tosi kriittinen omasta tekemisestään, jää aina miettii mitä ois voinu tehä enemmän tai pahemmin. Meillä vielä, kun ei me saada mitään rahaa tästä, me tehään tätä koska me rakastetaan lumilautailua. Niin tää on vähän tasapainoilua, vaikka tää onkin ihanaa mut ei tää oo sen arvosta, et loukkaantuu tms. mutta sitten kuitenkin kun vaakakupissa on se fiilis, mikä tulee kun ländää jonkun tempun. Hemmetin tärkeää kattoa niitä omia saavutuksia ja olla tyytyväinen, eikä kriittinen omista suorituksistaan!
S: No just näin! Armollisuutta itseä ja muita kohtaan, kritiikin sijasta. Hei moneskos leffa tää nyt siis oli?
J: Hahah siis KAHDESTOISTA!? 12 leffaa mitä hemmettiä hahh. Kaks ekaa on DVD:llä mut siitä sit kahdeksan seuraavaa löytyy vimeossa ja uusimmat youtubessa.
S: Te ootte aika pitkään tosiaan tehny näitä leffoja! Mistä ja koska teiän snoukkajengi on saanu sit alkunsa?
J: Talmassa se kaikki on lähteny. Alunperin silleen ehkä, et mä ja Miettisen Tatu tutustuttiin ja alettiin laskee enemmän ja sit tutustuttiin Damoniin. Tatulla oli joku kamera ja haluttiin alkaa kuvailee ja tehtiin sillee “jee jee” eka jotain Talma leffoja. Sillon kaikki laskuleffat tehtiin DVD:nä. Nyt enskareissa itseasiassa yks Jenni tuli fiilistelemään, että sillä oli meidän ensimmäinen Talma DVD, mitä ees mulla ei oo! Mä muistan, et Tatu oli tehny sinne DVD valikkoon jotain salakoodeja, josta löyty jotain piilo b-rolleja!
S: Hahahah eihän!
J: Jep! Mut joo ukkoja on sit tullu lisää porukkaan, miten ollaan tutustuttu mäessä ja muualla. Me ollaan aina oltu vaan kaveri porukka, eikä mitenkää silleen, et “alaks sä kuvaa PCP leffaan” vaan kaikki perustuu ystävyyteen.
S: Ihanasti sanottu!
J: Mut niin se on, PCP ukot on mun parhaita kavereita.
Mä oon tänä syksynä jotenki ekstra paljon arvostanu sitä, mitä mä oon lumilautailulta saanu, just etenki noi kaverit. Ollu tosi fiiliksissä. Emmä tiiä, ikää tulee ja alkanu tajuu sen, et ei se oo vaan pelkästään se lautailu, vaan se on se kaikki siinä ympärillä. Se on tapa pärjätä elämässä. Esim tänää ei oo kertakaan tullu valosaa Helsingissä tolta paskasumulta, lumilautailu on tapa selvitä tästä harmaudesta, se on tapa päästä ulos ja saada liikuntaa. Mut ei sitä kelaa sellasena asiana, vaan se on vaan sitä, mitä haluu tehä: saada sen tempun päälle ja olla frendien kans. Onhan se kornia sanoo niin, mut niin se vaan on!
S: Miten Snibu on voinu kuvaa kaks katuparttia viime talvena?!
J: Siis ootsä nähny sen toisen partin! Se on aivan maaginen partti, aivan kipeen hyvä partti! Se siis teki valintoja ja laski vaan koko talven. Se kyllä elää ja hengittää lumilautailua. Ja skouttaa spotteja. Ja tosi paljon duunia spottien eteen tekee kyllä kans Henkka ja Jokke. Tolla porukalla kelpaa kuvailla!
S: No todellakin kelpaa. Hei miks Snibudia sanotaan Snibudiksi?
J: Hahaha sille tuli joskus skidinä semmonen naapuruston vanhempi cool kid sanomaan että “sä oot kyl tollanen snibudi”. Mulla ei oo ainakaa vieläkää mitää hajuu, mitä se tarkottaa, eikä taida sillä itelläänkään olla. Mut se on kyl superhyvä lempinimi, uniikki!
S: Teillä on ollu hauskoja ensi-iltoja Helsinkiläisessä pitseriassa SKy Expressissä viime vuosina, mikä tarina tässä on takana, miten ootte päätyny sinne? Miten meni enskarit tänä vuonna?
J: Enskarit meni ihan kivasti vaikka just alko pamahtelee taas rajotuksii päälle, mietittiin tosi kauan, et viittiikö ees pitää niitä mut aateltiin just pienet meiningit järjestää. Mä luulen, et jengi resonoi meidän pitsa kalja meiningille aika hyvin. Siitä erityis shout out Sveitsille joka tuki meitä tarjoomaan jengille pitsaa ja limpparia kaljaa!
Snibudi kai sen pitserian bongas, sit vaan keksittiin, että siellä vois näyttää leffoja. Mehän tällä jengillä syksyisin katotaan porukalla laskuleffoja yhessä aina jonkun luona, ruuan ääressä. Niin sillä idealla halutaan tehä tätä enskaria kanssa.
Me käytiin myös Arctic Weekendillä näyttää leffa, Puomiselle ja Autille big up siitä! Siellä oli tosi hauska nähä, et siel oli skidei kattoo laskuleffoja. Harvoin on enää mitään tilaisuuksii, minne junnutki pääsis kattoo leffoja, nii siisti nähä, et ne on päässy siellä kattoo ja niitä kiinnostaa tulla kattoo. Siistii, et snoukka leffa kiinnostaa!
S: No ehottomasti! Ja siistiä, että teette leffoja, joita me voidaan katsoa!
J: No kiitti kun kirjotat juttuja, mitä me saadaan lukea!
.gif)